Viivästyskorko

Mikä on viivästyskorko, milloin se tulee maksaa, ja kuka sitä voi periä? Lue lisää ja tutustu viivästyskorkoon ja sen käyttöön liittyviin ehtoihin ja käytäntöihin.

Mikä on viivästyskorko?

Viivästyskorko on laskun tai velan maksun eräpäivän jälkeen keräytynyt korko. Toisin sanoen, se on velan takaisinmaksun viivästymisestä maksettu korko ja sen tarkoitus on korvata velkojalle maksun myöhästyminen. Suomessa korkolaki määrää viivästyskoron määrän, ellei velkojan ja velallisen välillä ole sovittu muusta maksusuunnitelmasta.

Kuluttajakaupoissa viivästyskorko on lähes aina korkolain määrittämä mutta poikkeuksena tähän on rahoituslaitokselta saatu luotto. Jos velallinen on maksanut lainasopimuksen aikana viivästyskorosta suurempaa korkoa, voi viivästyskorko olla yhtä suuri kuin lainan tai luoton korko koko viivästyksen ajalta, mutta enintään 180 päivältä.

Kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko voi olla korkolain määrittämää prosenttia suurempi, mutta tämä edellyttää, että velallinen on solminut sopimuksen, jossa hän sitoutuu korkeamman koron maksamiseen maksujen viivästymisen tapahtuessa. Viivästyskorkoa ei voi siis korottaa ilman erillistä sopimusta.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä (14.06.2024), Korkolain (4§) mukainen viivästyskorkoprosentti kuluttajakaupassa on 11,5 % ja kaupallisten sopimusten viivästyskorkoprosentti on puolestaan 12,5 %. Viitekorkoprosentti tarkistetaan Suomessa puolen vuoden välein ja seuraavan kerran se tarkistetaan 1.7.2024.

Kaupallisten sopimusten viivästyskorot

Kaupallisilla sopimuksilla tarkoitetaan siis kahta eri elinkeinoharjoittajaa, tai elinkeinoharjoittajaa ja julkisen sektori toimijaa tilanteissa, joissa elinkeinoharjoittaja on velkoja ja julkinen sektori, kuten valtio tai kunta, on velallinen. Vaikka kaupallisten sopimusten viivästyskoron määrästä voidaan sopia erikseen korkolain määrittämän korkoprosentin ulkopuolella, ei näidenkään sopimusten korkoprosentti voi olla mitä tahansa. Kaupallisten sopimusten viivästyskorkoon liittyvät seuraavat säännöt:

• Viivästyskoron tulee olla kohtuullinen. Koron kohtuullisuuden määrittäminen voi olla hankalaa, mutta jos korkosummat alkavat nousta kolmenumeroisiksi, on korko hyvä tarkistaa.
• Sopimus, jonka mukaan velkoja ei voi periä viivästyskorkoa ei ole pätevä. Velkojalla on laillinen oikeus viivästyskoron perintään.
• Julkisen sektorin toimijan, kuten kunnan tai valtion, tulee maksaa vähintään korkolain määrittämää viivästyskorkoa.

Milloin viivästyskorko voidaan periä?

Viivästyskorkoa voidaan periä, jos velkaa ei ole maksettu lainasopimuksessa määriteltyyn eräpäivään mennessä. Tämän jälkeen viivästyskorko alkaa kertymään eräpäivän jälkeisenä päivänä. Jos velalle ei taas ole määritelty eräpäivää, alkaa viivästyskorko kerääntymään 30 päivää laskun lähettämisestä.

Viivästyskorkoa voidaan vaatia maksettavaksi maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen yhteydessä. Maksumuistutus on velkojan itse velalliselle lähettämä muistutus, kun taas maksuvaatimus on velkojan palkkaaman perintätoimiston lähettämä vaatimus.

Viivästyskoron maksamisesta voidaan myös tehdä erillinen sopimus, mikäli velallisen takaisinmaksukyky on heikentynyt hänestä itsestään riippumattomista syistä, kuten sairastumisen tai työttömyyden takia.

Viivästyskorkoa ei puolestaan voida periä, jos velkoja ei ole kertonut korosta maksu– tai lainasopimuksen yhteydessä, vaan tieto viivästyskorosta löytyy esimerkiksi pelkästään velkojan verkkosivuilta. Viivästyskorko, joka on kirjattu sopimuksen jälkeen lähetettyyn laskuun tai tilausvahvistukseen ei myöskään ole sitova.

Pitääkö viivästyskoron perimisestä ilmoittaa?

Vaikka viivästyskorko tulee maksaa kokonaisuudessaan velkojalle, ei velallisella ole velvoitetta alkaa maksamaan sitä ennen, kun hän on saanut velkojalta selvityksen, jossa selviää viivästyskoron suuruus ja ajankohta. Viivästyskorko alkaa kertymään automaattisesti lasku tai velan eräpäivän jälkeen, mutta yleensä velallinen saa tarkemmat korkomaksuihin liittyvät tiedot vasta maksumuistutuksen yhteydessä.

Jos velallinen on maksanut velkansa takaisin eräpäivän jälkeen, mutta maksuihin ei ole liitetty viivästyskorkomaksua, tulee velkojan ilmoittaa velalliselle asiasta kohtuullisen ajan kuluessa. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa asiasta ilmoittamista 14 vuorokautta eräpäivän jälkeen ja ilmoituksen tulee vaatia korkosuoritus maksettavaksi välittömästi.

Viivästyskoron laskeminen

Helpoin tapa laskea viivästyskorko on käyttää verkosta löytyviä viivästyskorkolaskureita. Näin saat koron laskettua nopeasti ja vaivattomasti. Laskemiseen voidaan myös käyttää seuraavaa kaavaa:

(korkoprosentti x summa x päivien lukumäärä) / (100 x 365)

Tätä kaavaa käyttäessä kannattaa kuitenkin huomioida onko kyseinen vuosi karkausvuosi. Karkausvuonna laskukaava on seuraavanlainen:

(korkoprosentti x summa x päivien lukumäärä) / (100 x 366)

Jos viivästyskoron perinnän hoitaa perintätoimisto, sinun ei tarvitse huolehtia korkojen laskemisesta, sillä perintätoimisto tekee tämän puolestasi.

Tästä näet viivästyskoron prosenttimuutokset viimeisen kymmenen vuoden ajalta:

1.1.2024 11,5%
1.7.2023 11 %
1.1.2023 9,5 %
1.7.2022 7,0 %
1.1.2022 7,0 %
1.7.2021 7,0 %
1.1.2021 7,0 %
1.7.2020 7,0 %
1.1.2020 7,0 %
1.7.2019 7,0 %
1.1.2019 7,0 %
1.7.2018 7,0 %
1.1.2018 7,0 %
1.7.2017 7,0 %
1.1.2017 7,0 %
1.7.2016 7,0 %
1.1.2016 7,0 %
1.7.2015 7,5 %
1.1.2015 7,5 %
1.7.2014 7,5 %
1.1.2014 7,5 %

Palkan viivästyskorko

Myös palkansaajalla on oikeus saada lain asettamaa viivästyskorkoa myöhässä maksetusta palkasta. Viivästyskorkoa voidaan vaatia maksettavaksi myös tilanteissa, joissa palkka on maksettu väärin ja palkansaaja voi saada viivästyskorkoa palkasta puuttuvasta summasta.

Jos viimeisen palkkasumman maksu viivästyy työsuhteen loppuessa, on työntekijällä oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkka myöhästyneiden päivien ajalta. Palkkaa voi kuitenkin saada vain enintään kuudelta päivältä myöhästymisen jälkeen.

Yhteenveto

Viivästyskorko on korko, jonka velallinen henkilö maksaa myöhästyneistä velkamaksuista ja se korvaa velkojalle maksun myöhästymisestä koituneet haitat. Suomessa viivästyskoron määrän määrittää korkolaki ja viivästyskoron korkoprosentti tarkistetaan puolen vuoden välein. Korkolain määrittämästä korkoprosentista eroavaa korkosummaa voidaan periä, jos velkoja ja velallinen ovat sopineet asiasta maksu- tai lainasopimuksen yhteydessä, mutta tässäkin tapauksessa korkomaksujen tulee olla kohtuulliset. Velkojalla on laillinen oikeus viivästyskoron perintään, mutta perityn koron määrää ei voi muuttaa maksusopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Usein kysyttyä viivästyskorosta