Kotitaloudet joutuneet sopeutumaan haastavaan taloustilanteeseen 2024

Suomalaisen kuluttajakäyttäytymisen ja budjetoinnin tarkastelu on erityisen ajankohtainen aihe nykyisen taloudellisen tilanteen vuoksi, sillä vuonna 2024 kuluttajien arjessa korostuvat tulojen ja menojen tasapainottaminen, säästäminen sekä sopeutuminen muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin.

Tämä tutkimus pyrkii kartoittamaan, kuinka suomalaiset kuluttajat kokevat oman taloudellisen tilanteensa ja miten he budjetoivat henkilökohtaista talouttaan.

Tässä artikkelissa selvitämme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Kuinka suuri osa tuloistasi menee välttämättömiin menoihin verrattuna muihin kuluihin?
• Kuinka paljon sinulle jää rahaa käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen kuukaudessa?
• Kuinka paljon taloudellesi jää kuukausittain rahaa käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen verrattuna vuoden takaiseen?
• Kuinka usein suunnittelet taloutesi budjettia?
• Oletko joutunut muuttamaan taloutesi budjettiasi viimeisen 6 kuukauden aikana?
• Mitä muutoksia olet tehnyt?

Suomalaisten arjen taloudenhallinta on kokenut merkittäviä muutoksia vuonna 2024, sillä elinkustannusten ja korkojen nousu sekä taloudellinen epävarmuus ovat lisänneet kulutuksen suunnittelua ja budjetointia. Suuri osa kuluttajista käyttää merkittävän osan tuloistaan välttämättömiin menoihin ja monien säästöt sekä kulutusmahdollisuudet ovat kaventuneet.

Kuluttajat ovat vastanneet tähän hankalaan tilanteeseen esimerkiksi säästämällä arjen hyödykkeistä, myymällä omaisuutta sekä hakemalla sopeutuksia lainanmaksuun.

Kuinka suuri osa tuloistasi menee välttämättömiin menoihin?

Pyrimme ensin selvittämään tietoa vastaajien taloudellisesta tilanteesta välttämättömien kulujen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä käteen jäävää suhteellista osaa, joka jää laskujen maksamisen ja muiden kulujen jälkeen kuluttajan käytettäväksi muihin asioihin.

Tuloksista voidaan todeta, että lähes 70 prosenttia vastaajista käyttää suurimman osan tuloistaan pakollisiin menoihin, mikä luonnollisesti rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan kulutukseen ja toisaalta myös säästämiseen. 11 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei heille jää yhtään rahaa pakollisten menojen jälkeen, mikä on merkittävä osuus.

Kyselyn mukaan noin viidenneksellä vastaajista jää välttämättömien menojen jälkeen vähintään 60 % prosenttia käytettäväksi. Tämän voisi tulkita siten, että vain pienellä osalla vastaajista välttämättömät menot ovat suhteellisen vähäisiä heidän kokonaismenoistaan.

Kuinka paljon rahaa jää käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen?

Suhteellinen osuus ei yksinään kerro aina kaikkea, sillä käytössä oleva tulo voi olla euromääräisesti merkittävä, vaikka käteen jäävä prosenttiosuus kokonaistuloista olisi pieni. Sen vuoksi seuraavaksi tarkastellaan vastaajien taloudellista tilannetta välttämättömien menojen jälkeen. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä euromäärää, minkä kuluttaja voi käyttää haluamiinsa hyödykkeisiin välttämättömien menojen jälkeen.

Tuloksiin perustuen valtaosalla vastaajista välttämättömien menojen jälkeen käytettävissä oleva rahasumma jää melko alhaiseksi. Suurimmalle osalla jää käteen 300 – 800 € euroa kuussa (43 %). Melkein yhtä monelle jää käteen alle 300 €.

Ne vastaajat, joille jää enemmän rahaa käytöön ovat selvässä vähemmistössä. Esimerkiksi vain 10 vastaajaa kertoi, että heillä on yli 1 700 € käytettävissä välttämättömien menojen jälkeen.

Merkittävä osa väestöstä siis kokee merkittäviä taloudellisia rajoitteita, jotka vaikuttavat heidän kulutusmahdollisuuksiinsa pakollisten menojen jälkeen. Laajemmasta näkökulmasta katsoen ei ole ihme, että kansantaloudella ja yrityksillä on ollut haasteita, sillä ihmisillä ei ole varoja ylimääräiseen kulutukseen.

Kuinka paljon jää rahaa käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen verrattuna vuoden takaiseen?

Jotta pystytään hahmottamaan paremmin suomalaisten kuluttajakäyttäytymistä ja budjetointia, on varsin hyödyllistä tarkastella myös lähihistorian tilannetta. Siksi tiedustelimme suomalaisilta myös, kuinka paljon kullekkin taloudelle jää kuukausittain rahaa käytettäväksi välttämättömien maksujen jälkeen verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Kyselyn tulos näyttää taloudellisen tilanteen ahdingon vastaajien henkilökohtaisten talouksien osalta. Kaksi kolmesta vastaajasta kertoo, että heillä jää vähemmän rahaa käytettäväksi välttämättömien menojen jälkeen verrattuna vuoden takaiseen. Merkittävä osa vastaajista siis kokee, että heidän taloudelliset resurssit ovat supistuneet, eikä rahaa ole samalla tavalla ylimääräiseen.

Lähes neljännes vastaajista toteaa, että heidän käytettävissä oleva rahamääränsä on pysynyt samana. Vaikkakin kurjistunut taloustilanne on koskettanut monia, ei voida kuitenkaan sanoa, että kaikki olisivat kärsineet vallitsevasta tilanteesta.

Kuinka usein suunnittelet taloutesi budjettia?

Talouden suunnittelu on monille välttämätön väline oman talouden hallintaan, sillä raha on useimmille niukka resurssi. Budjetoinnin tärkeys korostuu sen myötä, mitä vähemmän resursseja on käytössä.

Oman talouden budjetointi näyttää tulosten perusteella olevan tärkeä osa monen suomalaisen arkea, sillä useimmat tekevät sen joko viikoittain tai kuukausittain. Viikko- ja kuukausitason budjetoinnista suosiosta voidaan päätellä, että omaa taloudellista tilannetta seurataan tiiviisti ja kulutusta pyritään säätelemään tarpeen mukaan.

Vastausten joukosta löytyy kuitenkin myös merkittävä ryhmä, joka suunnittelee talouttaan harvemmin tai ei lainkaan. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että näiden vastaajien taloudellinen tilanne on riittävän vakaa. Toisaalta budjetointi saattaa tuntua aikaa vievältä, vaivalloiselta ja vaikealta varsinkin tottumattomalle. 

Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että suuri osa vastaajista kokee säännöllisen budjetoinnin tärkeäksi osaksi taloudellista hallintaa. Joukossa on kuitenkin myös huomattava osa niitä, jotka eivät syystä tai toisesta budjetoi omaa talouttaan.

Valtaosa on joutunut muuttamaan budjettiansa viimeisen puolen vuoden aikana

Kyselyn mukaan monet ovat pakotettuja miettimään taloudellet prioriteettinsa uudelleen. Tämä voi heijastaa taloudellista epävarmuutta ja niukkuutta, joita vastaajat kokevat arjessaan. Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että suurin osa vastaajista on joutunut sopeutumaan muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen.

Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajista on joutunut tekemään muutoksia budjettiinsa. Kyselyn mukaan 31 % on muuttanut budjettiaan hieman, 28 % kohtalaisesti ja 29 % merkittävästi. Moni vastaaja on siis joutunut sopeutumaan esimerkiksi elinkustannusten nousuun, taloudelliseen epävarmuuteen sekä muihin taloudellisiin haasteisiin.

Alle 10 prosenttia vastaajista ilmoitti, etteivät he tehneet muutoksia budjettiinsa. Vain harvat vastaajat ovat siis onnistuneet pitämään taloudellisen tilanteensa vakaana.

Tuloksia voi myös selittää osittain sillä, että merkittävä osa ihmisistä ei välttämättä aikasemmin sunnitellut budjettiansa kovin tarkkaan, mutta tiukentuneen taloudellisen tilanteen myötä on siihen tullut tarve.

Mistä vastaajat ovat sitten säästäneet?

Kun raha ei riitä kaikkeen, on jostakin säästettävä. Rahaa tulee siis toisin sanottuna priorisoitava ensin tyydyttävän elämän kannalta välttämättömän tarpeisiin, joten rahaa jää vähemmän muuhun kulutukseen.

Kyselyn vastausten mukaan kuluttajat ovat säästäneet muun muassa päivittäisissä menoissa ja energiakustannuksissa ja alkaneet käyttämään säästöjä. Alle on listattu vastaajien yleisimpiä säästökeinoja:

Millaisen tutkimusaineiston avulla tutkimus toteutettiin?

Arkadia Rahoituksen toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 712 erilaisista taustoista olevaa henkilöä. Kyselytutkimus toteutettiin suurilta osin heinäkuussa 2024. Muutamia vastauksia kerättiin myös elokuulta. Tässä tekstissä keskityttiin kulutuskäyttäytymiseen ja budjetointiin. Löydät laajemman raportin tutkimuksen tuloksista täältä. Vastaajilta saatiin kyselyssä seuraavanlaisia demografisia tietoja:

Löydät kyselytutkimuksen kokonaisuudessaan täältä: Tutkimus kuluttajien taloudellisesta tilanteesta 2024